Oletko koskaan miettinyt miksi Herran siunaus tuntuu epäloogiselta. Minä olen, kunnes vähän aikaa sitten homma alkoi avautua minulle. Kirjaan nyt hajatelmani tähän ylös, jäsentääkseni ja muistiinpanoiksikin sen laittaakseni. Jos siitä on iloa jollekulle, niin hyvä.

"Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua," Sillä rukous alkaa. Mutta jos pyydämme siunausta, niin miksi sitten enää tarvitsee varjelusta? Eikö siunauksen saanut ole ihan auvoisa ihminen? Hokasin, että monesti siunauksen saanut ei saa lähimmäisten suosiota vaan kadehdinnan paholaisen toimista puhumattakaan. Ihmisten kateus ja paholaisen masennusyritykset tulevat siunauksen saaneen osaksi. Siksi tarvitaan varjelusta.

"Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen." Sitten olemme siunattuja ja varjeltuja. On aika Jumalan kirkkauden tulla. Eikö auringossa lekottelu ole ihan mukavaa toimintaa. Silti virkkeen loppuosa pyytää armollisuutta. Entä jos oletkin täynnä rumia paiseita? Onko päivänvalo silloin mukava asia. Jumalan valaisussa paljastuu oma vajavaisuus ja syntisyys. Sen takia on hyvä pyytää armollisuutta. Ja armoa riittää.

"Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan." Nyt on saatu Jumalalta kaikkea hyvää ja varjelusta. On huomattu oma syyllisyys ja saatu synnit anteeksi. Mitä sen jälkeen. Vielä tekisi mieli päästä niistä paiseista eroon tai kenties pyytää Jumalaa auttamaan jossain muussa asiassa. Isänä minulle on tuttua, että poikani tulee pyytämään minua katsomaan minne on piilottanut autonsa tai tehnyt hienon tornin leluistaan tai mitä milloinkin. Jos tällaisessa tilanteessa olen keskittynyt kirjoittamaan vaikka tietokoneella blogitekstiä, en heti lotkauta korvaanikaan pojan puoleen. Poikani haluaisi minun kääntäväni kasvoni hänen puoleensa ja kun sen teen, rauhoittuu hän välittömästi. Tuo viimeinen lause kertoo minulle samasta tilanteesta kun kohtaamme Taivaan Isän. Ja ihan varmasti Hän kuuntelee, vaikka se ei heti siltä tuntuisikaan.

Tämä Herran siunaus merkitsee minulle vuoropuhelun mallia Jumalan ja ihmisen välillä niin kuin sen pitäisi olla. Siinä annetaan lupa pyytää siunaus ja saada pahan hyökkäyksiltä varjelus. Siinä pyydetään kasvun avain eli Jumalan valaisu siihen, jossa on vielä parannettavaa. Lopuksi siinä tarjotaan oikeus pyytää Jumalan huomio sinun elämääsi. Koska Jumala on rakastava ja oikeudenmukainen, Hän ei kerran huomionsa osoitettuaan voi muuta kuin rakastaa ja korjata vääryydet, parantaa, armahtaa ja vastata rukouksiimme. Tästä tulee ihana oravanpyörä, jossa ensin saadaan siunaus ja varjelus, sitten ollaan Jumalan läpivalaisussa ja lopuksi Jumala korjaa tilanteen. Lopputuloksena on täysi rauha. Jumalan antama rauha.