Olen opettaja. Monta kertaa olen törmännyt kysymykseen: "Mitä hyötyä minulle on käydä koulua?" Ymmärrän kysyjiä. Itsekin olen miettinyt elämäni mielekkyyttä opiskellessani vaikkapa kemiallisia kaavoja tai milloin joku sota esimerkiksi oli. Mitä järkeä on opiskella tällaisia elämän kannalta mielettömiltä tuntuvia asioita? Se on oikein aiheellinen kysymys. Toisaalta minusta on aiheellinen kysymys miettiä mitä muuta pitäisi tehdä. Ehkä koululainen nukkuisi kotona pitkään ja pelaisi tietokonepelejä lopun päivää. Tässä on kuitenkin nähtävissä heti pulma. Jos kaikki tekisivät niin, ei pian olisi tietokoneita millä pelata eikä elämälle tärkeää ruokaa syötäväksi. Tiettyyn rajaan asti on mahdollista elää toisten siivellä, mutta siihen ei yhteiskunta voi luottaa.

Töitä on siis tehtävä ansaitakseen rahaa, jolla ostaa ruokaa ja vaikka niitä tietokonepelejä. Töitä on myös tehtävä, jotta yhteiskunnan rullat pyörivät. Ei ole myöskään yhdentekevää millaista työtä on tehtävä. On tehtävä sellaista työtä, jota on tarjolla. Mukavaa olisi tehdä myös sellaista työtä, jota jaksaa/haluaa tehdä. Valitettavasti tuon oman työn löytäminen kestää monesti aika kauan.

No miten nämä asiat sitten liittyvät kemian kaavoihin? Väitän, että koulu opettaa maailmasta erilaisia asioita, joiden avulla voi löytää oman paikkansa maailmassa. Jos huomaa vaikka olevansa koulussa kielellisesti lahjakas, voi tuo henkilö hakeutua vaikka tulkin ammattiin. Ja vaikka tulkiksi ei pyrikään, on monessa ammatissa hyvä osata eri kieliä. Ja mistä tietää viekö elämä joskus ulkomaille asumaan tai vaikka ihastuu ulkomaalaiseen.

Mitä hyötyä sitten historiasta voi olla? Historia ja muut yhteiskunnasta kertovat tieteet auttavat meitä ymmärtämään maailman menoa. Se on tärkeää, koska jokainen meistä luo uutta historiaa ja tekomme vaikuttavat maailmaan tai jonkun mielestä voimme vaikuttaa maailman menoon. Historia opettaa meille miten entisten aikakausien ihmiset ovat maailmaa muokanneet ja siten voimme oppia heidän edesottamuksistaan.

Entä mitä hyötyä on toisen asteen ratkaisukaavoista tai derivaatoista? On kyllä totta, että suurin osa ihmisistä ei tule koskaan tarvitsemaan noita elämässään, mutta niilläkin on paikkansa koulun opetussuunnitelmassa. Ilman ihmisiä, jotka ymmärtävät kaikista vaikeimpia tieteellisiä asioita, ei ole tieteen kehitystä, joka vie länsimaista yhteiskuntaa vahvasti eteenpäin. Jotta noita tieteen tekijöitä olisi jatkossakin, on ne etsittävä koulutuksen avulla koko kansakunnasta. Lisäksi jokaisen ihmisen on hyvä pitää älyllistä "kuntoaan" yllä sivistyksen ylläpidon ja esim. oman mielenterveyden takia. Meille tulee elämässä monia ongelmia eteen ja koulun älyjumppa on omiaan niistä selviytymiseen, vaikka toisen asteen yhtälön käyttöä ei monesti tarvitakaan.

Olen varma, että kaikkea mitä koulussa on opittava, ei kannata opiskella liian säntillisesti ja moni asia tulee käymään turhaksi ajan mittaan. Järjestelmä ei ole täydellinen. Olen silti vakuuttunut, että koulusta on meille hyötyä useammalla tavalla kuin olen tässä selvittänyt. Ihminen, joka väittää koulun käynnin olevan turhaa, kärsii minun mielestäni näköalattomuudesta. Tässä hänelle muutama kysymys pohdittavaksi: Mitä kehitysmaan lapsi ajattelee koulusta tai lukutaidosta? Minkälainen maa Suomi tai mikä tahansa muu maa olisi ilman peruskoulujärjestelmää? Miten arvioisit omaa tulevaisuuttasi, jos sinulla ei olisi mahdollisuutta käydä (ilmaista) koulua? Miten kehittäisit koulujärjestelmäämme?

Opiskeluintoa!